Uotilan koululle asianmukaiset väistötilat
Huonokin päätös on aina parempi kuin ei päätöstä lainkaan. Huonosta päätöksestähän ei tässä ole kyse, mutta asian käsittely on kestänyt aivan liian kauan. Asiaa pohdittaessa nousee esiin useita avoimia kysymyksiä. Ensimmäinen näistä on se, että kun parakkivaihtoehtoa alun perin yritettiin ajaa, oli vastaus, että Uotilassa ei ole parakeille sopivaa tonttia. Kirjoitin asiasta myös omille kotisivuilleni 7.5.2013. Nyt yllättäen Uotilasta moinen tontti löytyykin – vaikka alue ei tietääkseni ole vuodessa miksikään muuttunut…
Eniten minua kuitenkin hämmästytti se, että asia palautettiin valmisteluun perusteella: ”ennen asian ratkaisemista tulee laatia kokonaisvaltainen selvitys/suunnitelma tulevasta koulutilatarpeesta”. Tämän luettuani en voi välttyä kysymästä: Nytkö tällainen vasta tuli mieleen – eikö selvityksiä ja suunnitelmia ole jo tehty? Onko vuosi mennyt ilman että kukaan tietää ollenkaan mitä tapahtuu seuraavaksi tai että sitä on edes mietitty?
En toisaalta haluaisi arvostella teknisen lautakunnan päätöstä, koska kaiken tämän epäselvyyksien ja ristiriitaisuuksien jälkeen ymmärrän myös heidän näkemyksiään. Silti on pakko antaa pisteet KH:lle, joka otti asian itselleen eteenpäin vietäväksi, sillä nyt on otettava uusi vaihde homman etenemisessä. Vaikka kuinka merikaupunki ollaankin, niin tästä soutamisesta ja huopaamisesta tulee jo päättäjäkin merisairaaksi. Keskusteluun peräänkuuluttaisin myös jonkunnäköistä johdonmukaisuusajattelua.
Viime vuonna pantiin taas miljoonaa haisemaan Uotilan maanhankintoihin. Samalla puolestaan ihmetellään, että mikseivät Uotilan hienot tontit käy kaupaksi. Ilmeisesti asia tulee jollekin yllätyksenä, mutta eniten uudisrakennuksia rakentavat lapsiperheet – siis sellaiset, joissa on alta 18-vuotiaita lapsia. Mitä lapsiperheet sitten arvostavat? Epäilemättä koulun läheisyys on varmuudella listan kärkipäässä. Koska kaupungin on tarkoitus laajentua Uotilan suuntaan, olisi suorastaan typerää olla kiirehtimättä Uotilan koulutilanteen kuntoon saattamista, sillä paitsi nykytilanteen korjaamiseen, on tällä oleellinen vaikutus myös alueen kehitykseen.
No onko kallista – on tietenkin, mutta mitä lienee tämä tähänastinen asioiden veivaaminenkin maksanut. Niin ovat kalliita myös sairaslomapäivät, lasten kuljettaminen, asioiden edestakaisin veivaaminen ja moni muukin asia – puhumattakaan lasten terveydestä, jonka hintalappua ei rahassa mitata!
Aikaa on hukattu vuosi, hukatun rahan määrää en uskalla ajatella. Viimeistään nyt on pantava toimeksi, sillä Uotilan koulu ei ole kaupunkimme ainoa huomiota vaativa asia.