Ryhmäpuheenvuoro Rauman kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa 9.12.2019

Jotain hyvää jotain huonoa ja jotain siltä väliltä. Tämä vuosi on vaatinut kaikilta paljon ja siitä kiitos!

Talousarvioehdotusta ja vuosien 2020-2022 taloussuunnitelmaehdotusta lukiessa ei voinut välttyä tämän tästä kysymästä itseltään mitä mikäkin linjaus tarkoittaa. Haluammekin nostaa esille, että mikäli kuntalaiset, päättäjät, työntekijät kuin virkamiehetkin haluavat tarkkailla esitettyjen ja päätettyjen linjausten toteutumista, tulee asiat esittää mahdollisimman selvästi. On ymmärrettävää, ettei tämä ole aina niin yksioikoista, mutta jos ollaan kuitenkin päättämässä linjauksista, jotka ohjaavat toimintaa seuraavina vuosina, niin miten käytäntö, seuranta ja vaikuttavuuden arviointi toimivat jos kirjatut asiat eivät ole kaikille selviä. Selkeyden puute ei ollut leimallinen suinkaan koko taloussuunnitelmaehdotukselle, vaan osittain, mutta koska asia ei ole suinkaan vähäpätöinen, tulee kirjausten selkokielisyyteen ja johdonmukaisuuteen kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.

Raumalla on edessään kaikkien aikojen investoinnit, kaikki enemmän tai vähemmän välttämättömiä, mutta mistä rahat? Vaihtoehtoiset rahoitusmuodot eivät kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että rahan on vaihdettava omistajaa tavalla tai toisella ja siksi maksukyvystämme huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää, kuten talousarvioehdotuksessa ansiokkaasti esille tuodaan. Mittavien investointien keskellä haluamme muistuttaa myös siitä, että hankintakokonaisuuksia suunniteltaessa pidettäisiin, hankintalain puitteissa, huolta myös paikallisten toimijoiden mahdollisuuksista osallistua hankkeisiin. Perussuomalaiset pitävät hyvänä myös sitä, että lainanotto on keskittynyt kotimaisiin luottolaitoksiin ja näin tulee toimia jatkossakin.

Mitä Nanusta opimme? Toivottavasti jotain, sillä sairaalakiinteistö ja sen kunto on jäänyt investointikeskustelussa kokoaan vähäisemmälle huomiolle. Ennen lopullisia päätöksiä toteutettavista toimenpiteistä, on Sairaalakiinteistölle syytä tehdä kattavat kartoitukset ja selvitykset ettei kyseisen kiinteistön kanssa käy kuten Nanun kanssa kävi. Muistutetaan, että vuonna 2013 sairaalamäen käyttöä ja kustannuksia pohtiva loppuraportti kuitenkin puolsi uuden sairaalan rakentamista Raumalle korjausta edullisempana vaihtoehtona. Toki lähtökohdat olivat ehkä erilaiset, mutta ongelmat eivät ole poistuneet.

Talousarvion ja taloussuunnitelman 2020-2022 lähtökohdat kertovat karun totuuden niin koko kuntakentältä Suomesta kuin meiltä täältä Raumalta.
Talousarvioehdotuksessa mainitaan valtionosuuksien lisäykset sekä päätetty veronkorotus – sarjassaan jo kolmas sellainen muutaman vuoden sisään ja tuskin viimeinen. Vetovoimakin kun ehdotuksessa mainitaan, on syytä muistuttaa jatkuvien veronkorotuksen vaikutuksista siihen. Olennaista kuitenkin on, että vaikka mitä veronkorotuksia tehtäisiin, niin pitkässä juoksussa alijäämää ei saada hallintaan, jos ei kulurakenteisiin puututa. Samoin on huomioitava, että valmiiksi niukka talousarvio taipuu huonosti yllätyksiin.
Keski-inflaatio on ollut kasvussa vuodesta 2016, tuotteet kallistuvat, maksut kallistuvat, eläminen kallistuu ja valtuuston päätöksillä käsi käy kuntalaisen kukkarolla kiihtyvään tahtiin. Erityisen tuntuvaksi ostovoiman heikkeneminen käy duunareille, jotka muutenkin maksuista valtaosan kuittaavat. Eikä ole tässäkään syytä unohtaa sitä, että työssäkäyvien osuus kaupungin kokonaisväestöstä vähenee jatkuvasti sekin.

Poliitikot puhuvat usein niin, että kuulijan saattaa olla vaikea hahmottaa kokonaisuutta.
Nyt kun Rauman taloudesta puhutaan, niin käydäänpä asiaa yleisellä tasolla esimerkin omaisesti läpi:

Ajatellaan Suomea ja Raumaa perheenä, jossa perheen talous on jaettu niin, että kunta isän tuloista huolehditaan välittömät / päivittäiset menot ja Suomi-neito äidin tuloista suuremmat kuukausittaiset / vuosittaiset laskut.
Jos perheen menot ovat kasvavat vuosien myötä, mutta tulot eivät samassa suhdanteessa, niin ilman mitään muutoksia perhe joutuu ottamaan velkaa selvitäkseen menoistaan. Isän ja äidin, eli kunnan ja valtion tulot muodostavat kokonaisuuden.
Jos isä toteaa, että perheen ei tarvitse tinkiä yhtään mistään, koska isän ottamien vippien sijaan nyt ottaakin äiti velkaa ja antaa siitä rahasta isälle, niin luulisi kaikille olevan selvää ratkaiseeko tämä perheen talouden kokonaisongelmaa – ei. Siksi, kun puhutaan elintason ylläpitämiseen otettavasta syömävelasta, veroprosentin nostamiset ja suurempien valtionosuuksien varaan laskemiset eivät ole kunnissakaan ratkaisu, koska ne eivät poista perimmäistä ongelmaa.
Mikäli muutoksia kasvavien kulujen hillitsemiseksi ei tehdä, ongelmaa ainoastaan kasvatetaan ja siirretään eteenpäin, jolloin seuraavaksi on tehtävä entistä suurempia muutoksia, sillä valtionvarainministeriön kehitysarvion mukaan kuntien toimintamenojen kasvun arvioidaan jatkuvan keskimäärin 3,4 prosentin vuosivauhtia.

Parina nostona esityksen monista hyvistä asioista haluamme mainita, että sosiaali- ja terveystoimialan budjetti on saatettu viimevuotista realistisemmalle tasolle.
Samoin, että toimialan toimintamenoihin tuli lisättyä tarvittavat sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän palkkakustannukset. Sosiaalipuolen menot ovat noudattaneet kasvavaa trendiä, joka olisi syytä saada taittumaan. Ennalta estävyys, varhainen puuttuminen, nopea käsittely, aktiivinen seuranta ja hyvä jälkihoito ovat avoinasemassa, mikäli kustannusten kasvua halutaan hillitä. Sosiaalipuolen menot ovat usein sellaisia, että niistä voidaan saada säästöjä vain ensin tekemällä satsauksia. Varhaisen puuttumisen osalta erityisen hienoa on, että Euroopan laajuisestikin palkitun Ankkuri-toiminnan kehittämistä aletaan valmistella poliisin ehdotuksen pohjalta.

Valtuustoryhmämme haluaa tuoda esiin myös sen, että seniorikylä-mallin työstäminen on otettava aktiiviseksi osaksi kaupungin yhteiskuntarakenteen ja toiminnan suunnittelua. Ikärakenteen muutos kaupungissamme ei ole enää uutinen, sillä 2040 mennessä noin joka kolmas Raumalainen on yli 65-vuotias. Koska on selvää, että ainoastaan jatkuvaan henkilöstömäärän nostamiseen ei kaupungilla ole pitkässä juoksussa varaa, on seniorikylä-malli yksi mahdollisuus hoitotyöhön käytettävissä olevan ajan lisäämiseen hoitopaikkojen välisten siirtymätaipaleiden lyhentyessä.

Mutta Rooma ei valmistunut päivässä, eikä valmistu Raumakaan – Rauman Perussuomalaisten valtuustoryhmä ei esitä muutoksia kaupunginhallituksen pohjahdotukseen.